Simppeli sormiruokakeittiö: Terveisiä Simppelistä sormiruokakeittiöstä!

Tänään meillä oli apukokkini kanssa ”maista ja paista” –päivä. Avasimme nimittäin Nutlyltä tulleen paketin, herkuttelimme sisällöllä ja minun tehtäväkseni jäi ideoida resepti sen pohjalta, mitkä maut olivat eniten kaksivuotiaan apulaiseni mieleen. Aprikoosi ja macadamiapähkinät veivät voiton tällä kertaa, joten kehittelin niistä keksin kaikkein pienimpien iloksi. Vaikka saa näitä isommatkin ihmiset syödä. Itse taisin rohmuta näistä puolet.

nutly vauvakeksi iris.jpg

Aineksien puolesta nämä sopivat viisi kuukautta täyttäneille, sillä viljoja THL ei ennen tuota ikää suosittele aloitettavaksi. Pähkinäthän saa maistattaa jo vaikka nelikuiselle. (linkkiupotus ”Vauvat ja pähkinä –postaukseen teidän sivuilla) 

Ikäkuukausien lisäksi tulee löytyä kuitenkin myös taitoja, joten ennen kuin tarjoat näitä keksejä aivan pikkuiselle, tutustu sormiruokailuun vaikka blogini ”Sormiruokailun ABC” –osiossa.

nutly vauvakeksi.jpg

PIKKUIHMISTEN APRIKOOSI-PÄHKINÄKEKSIT (10 kpl) 

NÄITÄ TARVITSET:
100 g Nutlyn kuivattuja aprikooseja
1 dl vettä
1 dl kookosmaitoa
10 kpl Nutlyn macadamiapähkinöitä
1,5 dl kaurahiutaleita

*** TILAA NUTLYN LUOMUAPRIKOOSIT & MACADAMIAT NYT TÄSTÄ ***

NÄIN TEET SEN:
Laita aprikoosit ja vesi kattilaan, anna kiehua viisi minuuttia. Tarkkaile ettei vesi pääse loppumaan, lisää sitä tarvittaessa.  

Aprikoosien pehmentyessä, laita kookosmaito ja macadamiapähkinät blenderiin.  

Jos sinulla ei ole tarpeeksi tehokasta blenderiä, murskaa pähkinät morttelissa tai laita ne pussiin ja nuiji hienoksi murskaksi vaikka kaulimen avulla. Lisää vasta sitten kookosmaito.   

Tyyli on vapaa ja tärkeää on vain se, että pähkinät menevät kunnolla murskaksi. Liian isot pähkinänpalat ovat tukehtumisriski pienelle lapselle.   

Lisää aprikoosit pähkinämurskan ja kookosmaidon sekaan ja surauta pehmeäksi massaksi. Tämä sujuu myös sauvasekoittimen avulla.

Lisää kaurahiutaleet massan joukkoon. Anna turvota muutama minuutti.   

Taikina on tahmeaa, joten sen käsittely on helpointa hieman kostein käsin. Muotoile taikinasta kymmenen palloa, laita ne leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja litistä hiukan.   

Paista keksejä 200 asteessa 12 minuuttia.

*** LUOMUAPRIKOOSIN & - MACADAMIAN LÖYDÄT NUTLYN VERKKOKAUPASTA - TILAA HETI ***

nutly vauvakeksi lähi.jpg

Simppeli sormiruokakeittiö: Pähkinät, mantelit ja siemenet pikkulapsen ruokavaliossa

Uusissa, vuonna 2016 julkaistuissa lapsiperheiden ruokasuosituksissa* pähkinöitä, manteleita ja siemeniä suositellaan lisäämään kaikkien, myös pikkulasten, ruokavalioon, koska ne ovat hyviä tyydyttymättömän rasvan ja kuidun lähteitä. Suosituksissa pähkinät ja siemenet mainitaan terveyttä edistävän syömisen kulmakivinä muiden hyvien kasvikunnan tuotteiden, kuten täysjyväviljan, marjojen ja hedelmien lisäksi.

Vanhemmat kuitenkin arastelevat varsinkin pähkinöiden ja manteleiden antamista allergioiden pelossa, vaikka pähkinäallergiat eivät lasten ruoka-aineallergioista yleisimpiä olekaan. Pähkinöiden tiedetään kuitenkin aiheuttavan pahimmillaan vakaviakin oireita, joten pelot ovat ymmärrettäviä. Koska huolet usein hälvenevät kun saatavilla on tietoa, lähdin selvittämään vastauksia muutamaan yleisimpään kysymykseen:

Tarvitseeko pähkinöitä välttää aflatoksiinin* pelossa, kuten vielä vuoden 2004 suosituksissa kehotettiin pikkulasten kohdalla tekemään? 

Minkä ikäiset lapset voivat syödä pähkinöitä ja manteleita?  Entä minkä ikäiselle voi antaa siemeniä? Ja kuinka paljon? 

Lopuksi kerron muutaman helpon tavan lisätä pähkinöitä, manteleita ja siemeniä pikkulasten ruokavalioon.

IMG_0303.JPG

Reilun vuoden ikäinen napero malttamattomana Nutlyn 1 kg cashewpussin äärellä.

Aflatoksiiniasiaa lähdin selvittämään Eviran tuoteturvallisuusyksikössä työskentelevältä Arja Lyytikäiseltä, joka on myös Valtion ravitsemusneuvottelutoimikunnan* puheenjohtaja, ja siksi oikea henkilö jolta kysyä tarkennuksia virallisiin ravitsemussuosituksiin. 

Lyytikäinen kertoi, että aflatoksiinien vuoksi pähkinöitä ja manteleita ei rajattu uusissa suosituksissa pois pikkulapsilta. Tämä johtuu siitä, että valvontaa on entisestään tiukennettu, ja nykyään Tulli saa kiinni hyvin suurella todennäköisyydellä huonot erät.  

Pähkinöiden ja manteleiden hyvät ominaisuudet voittavat mahdolliset huonot puolet siis mennen tullen. Lyytikäinen suosittelee, että kaikki, niin lapset kuin aikuisetkin, söisivät eri pähkinälajeja monipuolisesti. Näin kerrannaisvaikutuksia ei pääse syntymään, jos niin huono tuuri kävisi, että kauppaan olisi päätynyt aflatoksiinia sisältävä erä.

*** TEE TERVEYSTEKO PERHEESI HYVÄKSI JA TILAA HETI LUOMULAATUISET PÄHKINÄT NUTLYN VERKKOKAUPASTA - KOODILLA "VAUVA20" SAAT 20 % ALEN KERTATILAUKSESTA ***
(voimassa 15.11.2017 asti. Vain yksi tilaus per asiakas)

Siemeniä ei Lyytikäisen, eikä virallisten suositustenkaan mukaan, tulisi tarjota alle vuoden ikäisille. Syy on varsinkin öljykasvien siemeniin kertyvässä kadmiumissa*. Lyytikäinen tarkentaa, että jos vaikkapa leivän joukossa on ripaus siemeniä, se ei haittaa. Siemenöljyjä voi myös käyttää huoletta, Lyytikäinen kertoo niiden olevan puhtaita.

Pähkinöitä ja manteleita voi Lyytikäisen mukaan lähteä maistattamaan lapsella heti tämän tutustuessa kiinteisiin ruokiin, eli jopa niinkin varhaisessa vaiheessa kuin neljän kuukauden iässä. Alkuun määrien on hyvä olla pieniä, lusikan kärjelliseen verrattavia. Myöhemmin, kun pähkinöihin ja manteleihin on totuttu, määrä voi olla puolet aikuisen annoksesta eli lapselle n. 15 grammaa päivässä tai noin sata grammaa viikossa. Kun lapsi on yli vuoden ikäinen, olisi hyvä, jos tuo määrä menisi suurin piirtein tasan pähkinöiden ja siementen kanssa: eli pieni kourallinen pähkinöitä ja noin ruokalusikallinen siemeniä päivässä. Suurempia määriä ei suositella pähkinöiden ja mantelien sisältämän runsaan energiamäärän vuoksi, siemenissä taas kadmiumin takia.

Tarkempia allergioihin liittyviä asioita Lyytikäinen kehotti minua kysymään joltain vielä tarkemmin asiaan perehtyneeltä. 

Päädyin ottamaan yhteyttä Erkka Valovirtaan, joka on professori, lastentautien erikoislääkäri ja lasten allergologi. Lisäksi Valovirta on mukana Kansallisessa allergiaohjelmassa 2008-2018*. Valovirta oli Lyytikäisen kanssa samaa mieltä: pähkinät tulisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, samaan aikaan kun lapsi muutenkin aloittelee kiinteiden ruokien maistelun, 4-6 kuukauden iässä. Valovirta kertoi, että pähkinät tulisi aloittaa varhain jo niillekin lapsille, joiden vanhemmilla on pähkinäallergia. Mitä myöhemmin mikä tahansa ruoka aloitetaan, sen suurempi riski allergian syntymiselle on nykytietämyksen mukaan.  

Kaikissa ruoka-aineallergioissa pätee sama sääntö: lievät oireet voi hoitaa kotona. Jos lapselle tulee mistä tahansa ruoka-aineesta lieviä, lasta häiritsemättömiä paikallisia iho-oireita, kuten ohimeneviä lehahduksia, voi ruoka-ainetta varovasti tarjota pienen tauon jälkeen uudestaan. Jos oireet ovat suurempia, esimerkiksi vatsavaivoja tai lapsi saa ruoka-aineesta muita vaivoja, jotka häntä kiusaavat, on syytä kysyä neuvoa lääkäriltä. 

Miten pähkinät sitten tulisi pienelle lapselle tarjota? Ehdottoman tärkeää on, että pähkinöitä ja manteleita, tai myöhemmin vuoden iässä isoja siemeniä, ei anneta lapselle kokonaisina. Niissä piilee tukehtumisvaara. Lyytikäinen sanoi, että hän ei suosittele kokonaisia pähkinöitä ja muita saman mallisia ruokia ainakaan alle kolmivuotiaille. Jotkin lähteet suosittelevat odottamaan neljän, viiden vuoden ikään.

IMG_0281.JPG

Reilun vuoden ikäisen taaperon pähkinäannos: pikkuruinen koura täynnä Nutlyn rapeita pekaanipähkinöitä. Ei kun pekaanit murskaksi ja terveyspommi pientä suuta kohti! 

Pähkinöiden suurin vaara ei siis piile mahdollisissa allergioissa, vaan siinä, että ne voivat kokonsa ja muotonsa vuoksi tukkia hengitystiet.

almond-1850615_1920.jpg

Turvallisia tapoja tarjota pähkinöitä, manteleita ja siemeniä ovat niistä tehdyt jauhot, voit ja hienot murskat. Pähkinäjauhoista voi leipoa leipää tai vaikka keksejä. Erilaisia suolattomia pähkinä-, manteli- ja siemenvoita voi levittää leivän päälle, niitä voi myös käyttää leivonnassa. Murskattuja pähkinöitä ja manteleita voi ripotella puuron joukkoon, lisätä lihapullataikinaan tai laittaa smoothieen lisäämään ruokaisuutta. 

Pähkinöiden, manteleiden ja siementen ei siis kannata antaa olla peikko. Ne ovat todellisia terveyspommeja, joista saa hyviä välipaloja ja aterian täydentäjiä.

*** SAAT KOODILLA "VAUVA20" 20 % ALEN KERTAOSTOKSESTA. ***

(voimassa 15.11.2017 asti. Vain yksi tilaus per asiakas)

Lue myös Simppelin aikaisemmasta blogipostauksesta, miksi pähkinät ja siemenet kannattaa ehdottomasti purra luomuna.

 

Lähteet:

https://www.julkari.fi/handle/10024/129744

https://www.evira.fi/yhteiset/vierasaineet/tutkimukset-ja-projektit/aflatoksiini/

http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/

https://www.evira.fi/yhteiset/vierasaineet/tietoa-vierasaineista/raskasmetallit/kadmium/ 

http://www.filha.fi/suomi/toiminta/kotimainen/kansallinen_allergiaohjelma_2008/

Simppeli sormiruokakeittiö: Miksi purisit pähkinäsi ja siemenesi luomuna?

Onko sillä väliä, mistä ja miten pähkinät ja siemenet tulevat? Onko luomupähkinä tai –siemen tavanomaisesti viljeltyihin verrattuina jotenkin parempia? Entä mistä voi tietää, että luomumerkintä pussin kyljessä takaa sen, että sisältö todella on luomua? Ja mitä luomu edes on?

Luomu on yhtä kuin luonnonmukaisuus. Luomutuotannon yksi perustavoitteista on tuoda kuluttajien saataville tuotteita, joiden valmistaminen ja kuluttaminen eivät ole haitallisia ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle. Luomutuottamisella tähdätään myös siihen, että toiminta ei vahingoita ympäristöä.

Kaikessa luomuviljelyssä rikkakasvien torjunta toteutetaan luonnonmukaisin keinon, ilman nk. väkilannoitteita. Hyvä maanhoito ja -muokkaus, monipuolinen viljelykierto, kitkeminen ja liekittäminen sekä aluskasvit ovat luonnonmukainen tapa torjua rikkakasveja. Ennaltaehkäisyä pyritään käyttämään myös kasvitautien ja tuhoeläinten torjuntaan. Jos luonnonmukaiset keinot eivät niihin riitä, luomutuotannossa on luvallista käyttää 12 mahdollisimman luonnonmukaista torjunta-ainetta kasvitautien ja tuhoeläinten torjuntaan. Tavanomaisessa tuotannossa sallittuja torjunta-aineita on 375.

Suomalaisia ruokapähkinöitä ei juuri ole. Oikeastaan niitä on vain yksi: villinä kasvava hasselpähkinä. Pähkinöitä on siis tuotava muualta, jos niitä halutaan syödä. Suomeen pähkinöitä tuodaan esimerkiksi Yhdysvalloista, Etelä-Amerikasta, Afrikasta, Vietnamista, Turkista ja Italiasta.

EU-maiden väliseen luomutuotteiden kauppaan sovelletaan sisämarkkinavalvontaa. EU:n ulkopuolelta, nk. kolmansista maista, tuotuja luomutuotteita taas koskevat tuontimääräykset. Suomeen, ja muihinkin EU-maihin tuotuja elintarvikkeita saa markkinoida luomuna vain jos ne täyttävät samat kriteerit kuin mitä vaaditaan EU-alueellakin luomutuotannolta.

Luomutuotteiden maahantuontia valvoo Tulli, joka vaatii jokaisesta erästä tarkastussertifikaatin ja ottaa pistokokein näytteitä laboratoriotutkimuksiin. Tämä takaa osaltaan sen, että luomuna ei voida myydä tuotteita, jotka eivät siltä vaadittavia kriteerejä täytä.

Miksi sitten pähkinöissä ja siemenissä tulisi valita luomua? Yksi syy voisi olla se, että koska niitä ei voi valita Suomessa tuotettuina, luomu antaa tietynlaisen laatutakuun. Eikä kyseessä ole vain se, mitä juuri sinun lautasellesi päätyy, vaan se, että läpi koko tuotantoketjun kaikkien osallisten terveydestä pidetään huolta.

Kysyin asiasta kahdelta alan asiantuntijalta koskien erityisesti luomua pähkinöiden ja siemenien kohdalla. Olin puhelimitse yhteydessä Evirassa työskentelevään Beata Meinanderiin ja sain sähköpostivastauksen Luomuinstituutin johtajalta, professori Pirjo Siiskoselta koskien luomupähkinöiden ja –siementen eroja verrattuna tavanomaisesti viljeltyihin.

Ylitarkastaja ja luomujaoston johtaja  Beata Meinander Eviran raja- ja luomuvalvontayksiköstä kertoi, että suurin ero tavallisten ja luomupähkinöiden ja –siemenien välillä ovat tosiaan tuotantotavoissa: luomutuotannossa väkilannoitteita ei saa käyttää sen paremmin viljelyssä kuin varastoinninkaan aikana, eli  tuholaisia ja homeita ei saa torjua myrkyin.

Luomuinstituutin johtajan, Pirjo Siiskosen mukaan tavanomaisesti viljellyt pähkinät ovat sellaisia, jotka jäävät varsin usein kiinni pistokokeissa, kun niitä testataan torjunta-ainejäämien varalta. Hänen mukaansa on aina parasta valita pähkinöiksi luomuviljeltyjä, joiden tuotannossa ei torjunta-aineita saa käyttää.

”Tavanomaisesti viljellyiden tuotteiden kohdalla torjunta-aineille on asetettu pitoisuuksien raja-arvot, joiden alapuolelle jääviä pitoisuuksia viranomaiset pitävät ihmiselle turvallisina. Turvallisinta on käyttää siis vain luomupähkinöitä.” summasi Siiskonen.

Sen lisäksi, että luomutuotanto mahdollistaa turvallisia elintarvikkeita niitä käyttäville ihmisille, se takaa myös paremmat työolosuhteet varsinkin pähkinäviljelmillä työskenteleville. Kun torjunta-aineiden käyttö on kiellettyä, myös pähkinöiden ja siementen alkuperämaassa voidaan paremmin.

Lähteet:

http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/julkaisut_ja_esitteet/kasikirjat/rajoituskasikirja/liitetiedostot/luomutuotteet.pdf

https://www.evira.fi/globalassets/yhteiset/luomu/luomutuotannon-ohjeet/luomuohje-6_3-tuonti_02062015-netti.pdf

http://luomu.fi/kasvit/ekologinen-kasvinsuojelu/

https://www.evira.fi/globalassets/tietoa-evirasta/tapahtumat/tapahtumien-materiaalit/laboratoriotoiminta/2016_ajankohtaista-lab.rintamalla/meinander_luomu_05102016.pdf

Simppeli sormiruokakeittiö: Pähkinä - supersankari pienessä paketissa (ja toisinaan valepuvussa)

Pähkinöiden tiedetään olevan pieniä terveyspommeja: ne ovat täynnä hyviä, pehmeitä rasvoja, antioksidantteja ja vitamiineja. Lisäksi niissä on mukavasti kuitua ja proteiinia.

Mutta mitkä oikeasti ovat juuri pähkinöitä? Ravitsemuksellisesti tai ruoanlaiton suhteen tällä ei ole sen suurempaa merkitystä kuin silläkään, että tomaatti on oikeasti marja. Tämän luettuasi tulet kuitenkin tietämään eniten käytetyistä pähkinöistä, että kuka on kukin ja mitkä ovat niiden erityiset supervoimat.

Puupähkinöitä ovat mm. mantelit, saksanpähkinät, parapähkinät, pistaasipähkinät, macadamiapähkinät ja cashewpähkinät. Todellisuudessa yksikään näistä ei kuitenkaan ole pähkinä. Mitäs ihmettä ne sitten ovat?

Manteli on luumarja. Sen erityisominaisuuksiin kuuluu korkea kalsiumpitoisuus. Mantelit ovatkin mainio lisä ruokavalioon, jos siihen eivät syystä tai toisesta maitotuotteet kuulu. 

Saksanpähkinä on myös virallisesti luumarja, tarkemmin luumarjan kiviosa. Saksanpähkinöiden kerrotaan parantavan sydänterveyttä, sillä ne alentavat pahaa LDL-kolesterolia. Saksanpähkinöissä on myös runsaasti omega-3-rasvahappoja ja tuplasti enemmän antioksidantteja verrattuna mihinkään muihin pähkinöihin.

*** KOODILLA SIMPPELI15 SAAT 15 % ALENNUSTA VERKKOKAUPAN TILAUKSESTA (voimassa 5.3.2017 klo 23.59 asti) *** 

 MANTELIT ELI LUUMARJAT KORISSA.

MANTELIT ELI LUUMARJAT KORISSA.

*** KOODILLA SIMPPELI15 SAAT 15 % ALENNUSTA VERKKOKAUPAN TILAUKSESTA (voimassa 28.2.2017 asti) *** 

Parapähkinät, pistaasipähkinät ja macadamiapähkinät ovat hedelmien siemeniä. Parapähkinä on pullollaan seleeniä, jonka arvellaan suojaavan joiltain syöviltä. Pistaasipähkinöiden kerrotaan saksanpähkinöiden tavoin tekevän sydämelle hyvää. Macadamiapähkinä on porukan pehmoisin maultaan, ja siitä saadaankin esimerkiksi hienoa öljyä. 

Cashewpähkinä on puuupähkinäporukan monimutkaisin. Muinaispuu, toiselta nimeltään cashewpuu, tuottaa hedelmän, jonka kärkeen syntyy vielä lisäksi valehedelmä. Tuo valehedelmä on oikeasti kova pähkinä ja sen sisällä kypsyy siemen. Ja tuo siemen on cashewpähkinä. Rautapitoisuudessaan cashew on huippuluokkaa ja peittoaa siinä esimerkiksi jauhelihan mennen tullen. 

 MUINAISPUUN HEDELMÄN VALEHEDELMÄ onKIN KOVA CASHEWPÄHKINÄ.

MUINAISPUUN HEDELMÄN VALEHEDELMÄ onKIN KOVA CASHEWPÄHKINÄ.

Puupähkinöitä, jotka ovat myös virallisesti pähkinöitä, ovat vain pekaani- ja hasselpähkinät sekä kastanjat. Pekaanipähkinöissä on paljon E-vitamiinia ja seleeniä. Hasselpähkinä taas on mantelin tavoin erityisen hyvä kalsiumin lähde. Hasselpähkinöiden syöminen voi myös alentaa kolesterolia. 

Puupähkinöistä pääsemme näppärästi maapähkinään, joka ei sekään ole pähkinä, vaan virallisesti palkokasvi. Nimensä mukaisesti maapähkinä kasvaa maassa, tarkemmin sen alla. Raskautta suunnittelevien ja raskaana olevien kannattaa syödä erityisesti maapähkinöitä, sillä ne sisältävät paljon folaattia eli foolihappoa, joka on B-ryhmän vitamiineihin kuuluva ravintoaine. Niukka folaatin saanti voi altistaa sikiön kehityshäiriölle. Myös mm. seesamin siemenet, cashew-, hassel- ja saksanpähkinät sisältävät runsaasti folaattia. 

Vaikka kaikki pähkinät ovat pieniä energiapakkauksia ja kaloreita niihin mahtuu yleensä 500-600 sataan grammaan, eli yhtä paljon kuin suklaaseen, ne eivät kuitenkaan sisällä pahaa, kovaa rasvaa. Jos kohtuus pidetään mielessä, pähkinät sopivat myös painoaan pudottaville. Tärkeintä onkin valita pähkinöikisi sellaisia, joita ei ole paahdettu öljyssä.

Vähiten rasvaa on manteleissa, cashew- ja pistaasipähkinöissä. Erot rasvaisimpiin pähkinöihin, kuten vaikkapa macadamiapähkinöihin, eivät silti ole huimia. 

Olipa lautasellasi sitten virallisia tai epävirallisia pähkinöitä, tästä voit kaikkien niiden kohdalla olla varma: ne ovat loistava lisä terveyttä edistävään ruokavalioon ihan jokaiselle. 

 PEKAANIPÄHKINÄT KYPSYVÄT. PEKAANI ON OIKEASTIKIN PÄHKINÄ.

PEKAANIPÄHKINÄT KYPSYVÄT. PEKAANI ON OIKEASTIKIN PÄHKINÄ.

---

Lähteet: 

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00043

http://www.pronutritionist.net/2016/05/naissa-ruuissa-suomalaisilta-usein-puuttuvaa-folaattia-foolihappoa/

https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?q=pähkinä&foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&component=2331&sortByColumn=component&sortOrder=asc

http://www.yths.fi/filebank/371-Kalsiumpitoisuuksia.pdf