Simppeli sormiruokakeittiö: Pähkinät, mantelit ja siemenet pikkulapsen ruokavaliossa

Uusissa, vuonna 2016 julkaistuissa lapsiperheiden ruokasuosituksissa* pähkinöitä, manteleita ja siemeniä suositellaan lisäämään kaikkien, myös pikkulasten, ruokavalioon, koska ne ovat hyviä tyydyttymättömän rasvan ja kuidun lähteitä. Suosituksissa pähkinät ja siemenet mainitaan terveyttä edistävän syömisen kulmakivinä muiden hyvien kasvikunnan tuotteiden, kuten täysjyväviljan, marjojen ja hedelmien lisäksi.

Vanhemmat kuitenkin arastelevat varsinkin pähkinöiden ja manteleiden antamista allergioiden pelossa, vaikka pähkinäallergiat eivät lasten ruoka-aineallergioista yleisimpiä olekaan. Pähkinöiden tiedetään kuitenkin aiheuttavan pahimmillaan vakaviakin oireita, joten pelot ovat ymmärrettäviä. Koska huolet usein hälvenevät kun saatavilla on tietoa, lähdin selvittämään vastauksia muutamaan yleisimpään kysymykseen:

Tarvitseeko pähkinöitä välttää aflatoksiinin* pelossa, kuten vielä vuoden 2004 suosituksissa kehotettiin pikkulasten kohdalla tekemään? 

Minkä ikäiset lapset voivat syödä pähkinöitä ja manteleita?  Entä minkä ikäiselle voi antaa siemeniä? Ja kuinka paljon? 

Lopuksi kerron muutaman helpon tavan lisätä pähkinöitä, manteleita ja siemeniä pikkulasten ruokavalioon.

IMG_0303.JPG

Reilun vuoden ikäinen napero malttamattomana Nutlyn 1 kg cashewpussin äärellä.

Aflatoksiiniasiaa lähdin selvittämään Eviran tuoteturvallisuusyksikössä työskentelevältä Arja Lyytikäiseltä, joka on myös Valtion ravitsemusneuvottelutoimikunnan* puheenjohtaja, ja siksi oikea henkilö jolta kysyä tarkennuksia virallisiin ravitsemussuosituksiin. 

Lyytikäinen kertoi, että aflatoksiinien vuoksi pähkinöitä ja manteleita ei rajattu uusissa suosituksissa pois pikkulapsilta. Tämä johtuu siitä, että valvontaa on entisestään tiukennettu, ja nykyään Tulli saa kiinni hyvin suurella todennäköisyydellä huonot erät.  

Pähkinöiden ja manteleiden hyvät ominaisuudet voittavat mahdolliset huonot puolet siis mennen tullen. Lyytikäinen suosittelee, että kaikki, niin lapset kuin aikuisetkin, söisivät eri pähkinälajeja monipuolisesti. Näin kerrannaisvaikutuksia ei pääse syntymään, jos niin huono tuuri kävisi, että kauppaan olisi päätynyt aflatoksiinia sisältävä erä.

*** TEE TERVEYSTEKO PERHEESI HYVÄKSI JA TILAA HETI LUOMULAATUISET PÄHKINÄT NUTLYN VERKKOKAUPASTA - KOODILLA "VAUVA20" SAAT 20 % ALEN KERTATILAUKSESTA ***
(voimassa 15.11.2017 asti. Vain yksi tilaus per asiakas)

Siemeniä ei Lyytikäisen, eikä virallisten suositustenkaan mukaan, tulisi tarjota alle vuoden ikäisille. Syy on varsinkin öljykasvien siemeniin kertyvässä kadmiumissa*. Lyytikäinen tarkentaa, että jos vaikkapa leivän joukossa on ripaus siemeniä, se ei haittaa. Siemenöljyjä voi myös käyttää huoletta, Lyytikäinen kertoo niiden olevan puhtaita.

Pähkinöitä ja manteleita voi Lyytikäisen mukaan lähteä maistattamaan lapsella heti tämän tutustuessa kiinteisiin ruokiin, eli jopa niinkin varhaisessa vaiheessa kuin neljän kuukauden iässä. Alkuun määrien on hyvä olla pieniä, lusikan kärjelliseen verrattavia. Myöhemmin, kun pähkinöihin ja manteleihin on totuttu, määrä voi olla puolet aikuisen annoksesta eli lapselle n. 15 grammaa päivässä tai noin sata grammaa viikossa. Kun lapsi on yli vuoden ikäinen, olisi hyvä, jos tuo määrä menisi suurin piirtein tasan pähkinöiden ja siementen kanssa: eli pieni kourallinen pähkinöitä ja noin ruokalusikallinen siemeniä päivässä. Suurempia määriä ei suositella pähkinöiden ja mantelien sisältämän runsaan energiamäärän vuoksi, siemenissä taas kadmiumin takia.

Tarkempia allergioihin liittyviä asioita Lyytikäinen kehotti minua kysymään joltain vielä tarkemmin asiaan perehtyneeltä. 

Päädyin ottamaan yhteyttä Erkka Valovirtaan, joka on professori, lastentautien erikoislääkäri ja lasten allergologi. Lisäksi Valovirta on mukana Kansallisessa allergiaohjelmassa 2008-2018*. Valovirta oli Lyytikäisen kanssa samaa mieltä: pähkinät tulisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, samaan aikaan kun lapsi muutenkin aloittelee kiinteiden ruokien maistelun, 4-6 kuukauden iässä. Valovirta kertoi, että pähkinät tulisi aloittaa varhain jo niillekin lapsille, joiden vanhemmilla on pähkinäallergia. Mitä myöhemmin mikä tahansa ruoka aloitetaan, sen suurempi riski allergian syntymiselle on nykytietämyksen mukaan.  

Kaikissa ruoka-aineallergioissa pätee sama sääntö: lievät oireet voi hoitaa kotona. Jos lapselle tulee mistä tahansa ruoka-aineesta lieviä, lasta häiritsemättömiä paikallisia iho-oireita, kuten ohimeneviä lehahduksia, voi ruoka-ainetta varovasti tarjota pienen tauon jälkeen uudestaan. Jos oireet ovat suurempia, esimerkiksi vatsavaivoja tai lapsi saa ruoka-aineesta muita vaivoja, jotka häntä kiusaavat, on syytä kysyä neuvoa lääkäriltä. 

Miten pähkinät sitten tulisi pienelle lapselle tarjota? Ehdottoman tärkeää on, että pähkinöitä ja manteleita, tai myöhemmin vuoden iässä isoja siemeniä, ei anneta lapselle kokonaisina. Niissä piilee tukehtumisvaara. Lyytikäinen sanoi, että hän ei suosittele kokonaisia pähkinöitä ja muita saman mallisia ruokia ainakaan alle kolmivuotiaille. Jotkin lähteet suosittelevat odottamaan neljän, viiden vuoden ikään.

IMG_0281.JPG

Reilun vuoden ikäisen taaperon pähkinäannos: pikkuruinen koura täynnä Nutlyn rapeita pekaanipähkinöitä. Ei kun pekaanit murskaksi ja terveyspommi pientä suuta kohti! 

Pähkinöiden suurin vaara ei siis piile mahdollisissa allergioissa, vaan siinä, että ne voivat kokonsa ja muotonsa vuoksi tukkia hengitystiet.

almond-1850615_1920.jpg

Turvallisia tapoja tarjota pähkinöitä, manteleita ja siemeniä ovat niistä tehdyt jauhot, voit ja hienot murskat. Pähkinäjauhoista voi leipoa leipää tai vaikka keksejä. Erilaisia suolattomia pähkinä-, manteli- ja siemenvoita voi levittää leivän päälle, niitä voi myös käyttää leivonnassa. Murskattuja pähkinöitä ja manteleita voi ripotella puuron joukkoon, lisätä lihapullataikinaan tai laittaa smoothieen lisäämään ruokaisuutta. 

Pähkinöiden, manteleiden ja siementen ei siis kannata antaa olla peikko. Ne ovat todellisia terveyspommeja, joista saa hyviä välipaloja ja aterian täydentäjiä.

*** SAAT KOODILLA "VAUVA20" 20 % ALEN KERTAOSTOKSESTA. ***

(voimassa 15.11.2017 asti. Vain yksi tilaus per asiakas)

Lue myös Simppelin aikaisemmasta blogipostauksesta, miksi pähkinät ja siemenet kannattaa ehdottomasti purra luomuna.

 

Lähteet:

https://www.julkari.fi/handle/10024/129744

https://www.evira.fi/yhteiset/vierasaineet/tutkimukset-ja-projektit/aflatoksiini/

http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/

https://www.evira.fi/yhteiset/vierasaineet/tietoa-vierasaineista/raskasmetallit/kadmium/ 

http://www.filha.fi/suomi/toiminta/kotimainen/kansallinen_allergiaohjelma_2008/